Raakapuun aluskuljetuksen käyttömahdollisuudet Pielisellä
Sorsa, Joonas (2013)
Sorsa, Joonas
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023844
Tiivistelmä
Raakapuun kaukokuljetuksen kustannukset ovat kohonneet jatkuvasti, ja uittoon soveltumattoman ensiharvennuspuun kuljettaminen vesiteitse aluksella voi olla rautatiekuljetusta edullisempaa. Metsähallituksella on paljon metsää Pielisen ympäristössä, ja aluskuljetuksesta on saatu aikaisemmin hyviä kokemuksia Iisalmen laivareitillä.
Opinnäytetyössä tutkittiin Pielisen asettamia haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia säännöllisille raakapuun aluskuljetuksille. Koska tutkimuksen tavoitteena oli sekä tiedon lisääminen että kehitysideoiden esittäminen, käytettiin tutkimuksessa laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Aineistoa hankittiin paljon teemahaastatteluilla, lisäksi aluskuljetusta seurattiin paikan päältä. Erilaisia aluskuljetuksen toimintamalleja simuloitiin yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.
Pielisellä suurimmat haasteet ovat laivaväylän mataluus ja vedenkorkeuden suuret vaihtelut. Nykyisellä kuljetuskalustolla Pieliseltä voidaan kuljettaa parhaimmillaan noin 2 000 m³:n kuormia ongelmitta. Aluskuljetuksen hiilijalanjälki on pieni verrattuna puutavara-autoon ja dieselveturilla tapahtuvaan rautatiekuljetukseen. Ajallisesti aluskuljetus Pieliseltä on noin 10 tuntia hitaampi kuin rautatiekuljetus. Simulointitutkimuksen perusteella aluskuljetus on kuitenkin jo nyt kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto. Kustannustehokuutta on vielä mahdollista parantaa. Tulosten pohjalta voidaan toteuttaa uusia kuljetuskokeiluja sekä lisäselvityksiä niin Pielisellä kuin muillakin laivareiteillä.
Opinnäytetyössä tutkittiin Pielisen asettamia haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia säännöllisille raakapuun aluskuljetuksille. Koska tutkimuksen tavoitteena oli sekä tiedon lisääminen että kehitysideoiden esittäminen, käytettiin tutkimuksessa laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Aineistoa hankittiin paljon teemahaastatteluilla, lisäksi aluskuljetusta seurattiin paikan päältä. Erilaisia aluskuljetuksen toimintamalleja simuloitiin yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.
Pielisellä suurimmat haasteet ovat laivaväylän mataluus ja vedenkorkeuden suuret vaihtelut. Nykyisellä kuljetuskalustolla Pieliseltä voidaan kuljettaa parhaimmillaan noin 2 000 m³:n kuormia ongelmitta. Aluskuljetuksen hiilijalanjälki on pieni verrattuna puutavara-autoon ja dieselveturilla tapahtuvaan rautatiekuljetukseen. Ajallisesti aluskuljetus Pieliseltä on noin 10 tuntia hitaampi kuin rautatiekuljetus. Simulointitutkimuksen perusteella aluskuljetus on kuitenkin jo nyt kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto. Kustannustehokuutta on vielä mahdollista parantaa. Tulosten pohjalta voidaan toteuttaa uusia kuljetuskokeiluja sekä lisäselvityksiä niin Pielisellä kuin muillakin laivareiteillä.