Rekrytointiprosessin kehittäminen työnhakijanäkökulmasta: case Hr Mentor Oy
Udd, Tanja; Soininen, Heidi (2022)
Udd, Tanja
Soininen, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203033041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203033041
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli kehittää HR Mentor Oy:n rekrytointiprosessia. Rekrytointiprosessin lisäksi viitekehykseksi valikoituivat työnhakijakokemus ja työnantajamielikuva. Tavoitteena oli tehdä aidosti hyödyllinen tutkimus, jonka avulla pystyttiin löytämään erilaisia kehitysideoita, jotka hyödyttävät toimeksiantajamme lisäksi mahdollisesti myös muita rekrytoivia yrityksiä.
Opinnäytetyön teoriaosuus pohjautui kirjallisuuteen, sähköisiin lähteisiin ja podcasteihin. Opinnäytetyössä käytettiin kahta tutkimusmenetelmää, sekä määrällistä että laadullista. Kvantitatiivisena käytettiin kyselytutkimusta, joka toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla mielipidekyselynä. Kyselytutkimus suunnattiin toimeksiantajan työnhakijoille edeltävän 12 kuukauden ajalta. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella luotiin kosketuspistepolun, josta näki kosketuspisteiden vaikutuksen työnantajamielikuvan kehittymiseen. Kvalitatiivisena metodina käytettiin benchmarkingia, joka toteutettiin asiantuntijahaastatteluna LinkedIn-verkostojen kautta löydetylle suorarekrytointiyritykselle.
Kyselytutkimuksen tuloksien pohjalta löydettiin kehityskohteita ja niihin vastaavia kehitysideoita. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat kosketuspistepolulta etenemisnopeus ja työpaikkailmoituksen lähtötiedot. Avoimien kysymysten perusteella kosketuspistepolulla hyvin menestynyt viestintä sai osakseen kritiikkiä ja siinä onnistuminen koettiin työnhakijoiden puolelta erityisen tärkeänä. Toimeksiantajalle valittiin kehitysideoiksi esimerkiksi aikatauluttamisen ja asiakasyrityksen sitouttamisen siihen, työpaikan sijainnin ja muiden tarpeellisten tietojen esiin tuominen mahdollisuuksien mukaan, työhaastattelun viemistä työkeskustelumaisemmaksi sekä odotukset ylittävän kokemuksen keinot. Toimeksiantaja hyötyi tutkimuksen tuloksista ja pystyi aloittamaan rekrytointiprosessin kehittämisen niiden pohjalta.
Opinnäytetyön teoriaosuus pohjautui kirjallisuuteen, sähköisiin lähteisiin ja podcasteihin. Opinnäytetyössä käytettiin kahta tutkimusmenetelmää, sekä määrällistä että laadullista. Kvantitatiivisena käytettiin kyselytutkimusta, joka toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla mielipidekyselynä. Kyselytutkimus suunnattiin toimeksiantajan työnhakijoille edeltävän 12 kuukauden ajalta. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella luotiin kosketuspistepolun, josta näki kosketuspisteiden vaikutuksen työnantajamielikuvan kehittymiseen. Kvalitatiivisena metodina käytettiin benchmarkingia, joka toteutettiin asiantuntijahaastatteluna LinkedIn-verkostojen kautta löydetylle suorarekrytointiyritykselle.
Kyselytutkimuksen tuloksien pohjalta löydettiin kehityskohteita ja niihin vastaavia kehitysideoita. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat kosketuspistepolulta etenemisnopeus ja työpaikkailmoituksen lähtötiedot. Avoimien kysymysten perusteella kosketuspistepolulla hyvin menestynyt viestintä sai osakseen kritiikkiä ja siinä onnistuminen koettiin työnhakijoiden puolelta erityisen tärkeänä. Toimeksiantajalle valittiin kehitysideoiksi esimerkiksi aikatauluttamisen ja asiakasyrityksen sitouttamisen siihen, työpaikan sijainnin ja muiden tarpeellisten tietojen esiin tuominen mahdollisuuksien mukaan, työhaastattelun viemistä työkeskustelumaisemmaksi sekä odotukset ylittävän kokemuksen keinot. Toimeksiantaja hyötyi tutkimuksen tuloksista ja pystyi aloittamaan rekrytointiprosessin kehittämisen niiden pohjalta.