Äitien kokemuksia liikunnasta ja saamastaan liikunnanohjauksesta raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Eronen, Anniina (2022)
Eronen, Anniina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179954
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179954
Tiivistelmä
Liikunta on tärkeä osa terveellistä raskautta. Liikunnan tunnetuista eduista huolimatta yhä useammat naiset vähentävät ja keventävät fyysistä aktiivisuuttaan odotusaikana ja synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitien kokemuksia liikunnasta sekä saamastaan liikunnanohjauksesta raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Työn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä äitien liikuntakäyttäytymisestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä raskauden ja synnytyksen jälkeisenä aikana. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa uutta ja ajankohtaista tietoa äitiysliikunnanohjauksen kehittämistyön tueksi.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli kolmetoista 27–33-vuotiasta naista, jotka olivat synnyttäneet vuoden 2020 aikana. Tutkimuksen aineiston keruumenetelmänä toimi teemahaastattelu, joka toteutettiin ryhmäkeskusteluina. Ryhmäkeskustelut järjestettiin tammikuussa 2021 etänä Microsoft Teamsin välityksellä. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksesta selvisi, että äidit kevensivät ja vähensivät fyysistä aktiivisuuttaan raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Liikkumista äidit jatkoivat raskauden ja synnytyksen jälkeisenä aikana useiden fyysisten aktiivisuuden tuottamien hyötyjen vuoksi. Lisäksi äitien liikuntakäyttäytymistä edistivät tai rajoittivat erilaiset yksilö- ja ympäristötekijät. Äidit kokivat äitiysneuvolasta saadun liikunnanohjauksen riittämättömänä ja epäselvänä, minkä vuoksi he tarvitsivat omaa aktiivisuuttaan liikunta-asioiden selvittämisessä. Osa äideistä koki myös saaneensa hyvää ja asiantuntevaa ohjausta äitiysliikunnan asiantuntijalta. Tulevaisuudessa liikunnanohjauksen toivottiin olevan asiakaslähtöisempää ja asiantuntevampaa äitiyden eri vaiheissa. Ohjauksen toivottiin myös sisältyvän osaksi neuvolapalveluja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että liikunnanohjaukseen ei ole panostettu riittävästi nykyisessä äitiyshuollossa. Äitiysneuvolatoimintaa tulisikin kehittää paitsi liikunnan edistämisen myös ennaltaehkäisevän ja toimintakykyä ylläpitävän kuntoutuksen näkökulmasta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa äitiysliikunnanohjauksen ja äitiysneuvolatoiminnan kehittämistyössä. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää äitien kokemuksia liikunnasta ja saadusta liikunnanohjauksesta äitiysliikunnan asiantuntijan suorittaman liikunnanohjaus intervention jälkeen.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli kolmetoista 27–33-vuotiasta naista, jotka olivat synnyttäneet vuoden 2020 aikana. Tutkimuksen aineiston keruumenetelmänä toimi teemahaastattelu, joka toteutettiin ryhmäkeskusteluina. Ryhmäkeskustelut järjestettiin tammikuussa 2021 etänä Microsoft Teamsin välityksellä. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksesta selvisi, että äidit kevensivät ja vähensivät fyysistä aktiivisuuttaan raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Liikkumista äidit jatkoivat raskauden ja synnytyksen jälkeisenä aikana useiden fyysisten aktiivisuuden tuottamien hyötyjen vuoksi. Lisäksi äitien liikuntakäyttäytymistä edistivät tai rajoittivat erilaiset yksilö- ja ympäristötekijät. Äidit kokivat äitiysneuvolasta saadun liikunnanohjauksen riittämättömänä ja epäselvänä, minkä vuoksi he tarvitsivat omaa aktiivisuuttaan liikunta-asioiden selvittämisessä. Osa äideistä koki myös saaneensa hyvää ja asiantuntevaa ohjausta äitiysliikunnan asiantuntijalta. Tulevaisuudessa liikunnanohjauksen toivottiin olevan asiakaslähtöisempää ja asiantuntevampaa äitiyden eri vaiheissa. Ohjauksen toivottiin myös sisältyvän osaksi neuvolapalveluja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että liikunnanohjaukseen ei ole panostettu riittävästi nykyisessä äitiyshuollossa. Äitiysneuvolatoimintaa tulisikin kehittää paitsi liikunnan edistämisen myös ennaltaehkäisevän ja toimintakykyä ylläpitävän kuntoutuksen näkökulmasta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa äitiysliikunnanohjauksen ja äitiysneuvolatoiminnan kehittämistyössä. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää äitien kokemuksia liikunnasta ja saadusta liikunnanohjauksesta äitiysliikunnan asiantuntijan suorittaman liikunnanohjaus intervention jälkeen.