Ukrainan sodan vaikutukset vastaanottokeskuksessa: työntekijöiden näkökulma
Siivonen, Tarja (2023)
Siivonen, Tarja
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305047576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305047576
Tiivistelmä
Ukrainan sodan alettua keväällä 2022 Suomeen on saapunut massoittain kansainvälistä turvaa hakevia henkilöitä. Ukrainan sotaa pakenevia varten on otettu käyttöön aiempaa laajempia tukitoimia muun muassa maahan saapumiseen ja kotoutumiseen liittyen, eikä näiden toimien vaikutusta ole juurikaan aikaisemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan erään vastaanottokeskuksen työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten Ukrainan sotaa paenneille tehdyt toimet ovat vaikuttaneet asiakkaiden arkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ilmiöön liittyen erityisesti vastaanottokeskuskentän eri toimijoille ja päättäjille, mutta myös tavallisille kansalaisille. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluiden avulla pari- ja ryhmähaastatteluina.
Tutkimuksen tulosten mukaan Ukrainan sotaa pakeneville suunnatut toimet ovat olleet vastaanottokeskuksen asiakkaita eriarvoistavia. Siinä missä ukrainalaiset pakolaiset ovat kokeneet olevansa tervetulleita ja saaneet tukea Suomeen asettumiseen, ovat monet muun kansalaisuuden omaavat yksilöt ilmentäneet tilanteen aiheuttavan heissä epäreiluuden ja katkeruuden tunteita. Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti yleinen kansalaisten ja järjestelmän tuki tai sen puute, turvapaikkaprosessin toimivuus sekä työnteon mahdollisuus. Lisäksi vastaanottokeskuksen työntekijät eivät näe perusteita jakaa ukrainalaiset ja venäläiset eri vastaanottokeskuksiin. Päinvastoin tutkimuksen mukaan kansalaisuuksien erottamisella voi olla epäluuloja ja konflikteja lisäävä vaikutus.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa Ukrainan sotaa pakeneville tehtyjen toimien auttaneen ukrainalaisten sopeutumista Suomeen mutta heikentäneen muiden kansalaisuuksien hyvinvointia kyseisessä vastaanottokeskuksessa. Onko tulevaisuudessa mahdollista ottaa käyttöön Ukrainan sotaa pakeneville käytössä olleita kotoutumista edistäviä toimia myös muille kansalaisuuksille? Entä onko vastaanottokeskuksien mahdollista toimia tulevaisuudessa eri kansalaisuuksia yhdistävänä eikä erottelevana toimijana?
Tutkimuksen tulosten mukaan Ukrainan sotaa pakeneville suunnatut toimet ovat olleet vastaanottokeskuksen asiakkaita eriarvoistavia. Siinä missä ukrainalaiset pakolaiset ovat kokeneet olevansa tervetulleita ja saaneet tukea Suomeen asettumiseen, ovat monet muun kansalaisuuden omaavat yksilöt ilmentäneet tilanteen aiheuttavan heissä epäreiluuden ja katkeruuden tunteita. Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti yleinen kansalaisten ja järjestelmän tuki tai sen puute, turvapaikkaprosessin toimivuus sekä työnteon mahdollisuus. Lisäksi vastaanottokeskuksen työntekijät eivät näe perusteita jakaa ukrainalaiset ja venäläiset eri vastaanottokeskuksiin. Päinvastoin tutkimuksen mukaan kansalaisuuksien erottamisella voi olla epäluuloja ja konflikteja lisäävä vaikutus.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa Ukrainan sotaa pakeneville tehtyjen toimien auttaneen ukrainalaisten sopeutumista Suomeen mutta heikentäneen muiden kansalaisuuksien hyvinvointia kyseisessä vastaanottokeskuksessa. Onko tulevaisuudessa mahdollista ottaa käyttöön Ukrainan sotaa pakeneville käytössä olleita kotoutumista edistäviä toimia myös muille kansalaisuuksille? Entä onko vastaanottokeskuksien mahdollista toimia tulevaisuudessa eri kansalaisuuksia yhdistävänä eikä erottelevana toimijana?