Kestorikkojen torjunta mekaanisesti nurmenlopetuksen yhteydessä
Oesch, Kaarle (2023)
Oesch, Kaarle
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811652
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaaja on pirkanmaalainen luomuviljelyyn keskittyvä Tavelan tila Kangasalta. Tavoitteena on ollut koostaa kattava selvitys yleisimpien kestorikkakasvien torjunnan toimivimmista mekaanisista menetelmistä nurmenlopetuksen yhteydessä alan asiantuntijoiden kokemusten perusteella. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jota varten on haastateltu kolmea alan asiantuntijaa, Boris Lindgårdia, Juuso Joonaa ja Marjut Oeschia. Jokaisella haastateltavalla on vahva kokemus viljelystä ja mekaanisesta kestorikkojen torjunnasta. Nurmella tässä opinnäytetyössä viitataan viherlannoituskäytössä olevaan nurmikasvustoon.
Aihe on ajankohtainen erityisesti luomuviljatiloilla, sillä luomuviljelyssä on toteutettava mekaanista torjuntaa rikkakasvipaineen vähentämiseksi. Myös tavanomaisessa viljelyssä alkaa mekaanisen torjunnan rooli korostua, kun merkittävimmälle kasvinsuojeluaineelle, glyfosaatille, on povattu kieltoa tulevaksi muutaman vuoden sisällä. Aiheesta on melko vähän tehtyjä tutkimuksia ja tietolähteitä, jonka vuoksi koen aiheen käsittelyn vielä tärkeämmäksi.
Henkilöhaastattelujen avulla selvisi, että kestorikkakasvien torjunta on haastavaa viljelijöille. Parhaimmat tulokset saavutetaan pitkäjänteisellä työllä, jossa keskeisintä on oikea-aikaisuus ja huolellisuus. Omiin peltolohkoihin paneutuminen ja keskittyminen on tärkeää. Ei kemiallisen viljelyn pohjana toimii onnistunut viherlannoitusnurmi, joka samalla on paremman maan rakenteen ja kasvukunnon perusta.
Aihe on ajankohtainen erityisesti luomuviljatiloilla, sillä luomuviljelyssä on toteutettava mekaanista torjuntaa rikkakasvipaineen vähentämiseksi. Myös tavanomaisessa viljelyssä alkaa mekaanisen torjunnan rooli korostua, kun merkittävimmälle kasvinsuojeluaineelle, glyfosaatille, on povattu kieltoa tulevaksi muutaman vuoden sisällä. Aiheesta on melko vähän tehtyjä tutkimuksia ja tietolähteitä, jonka vuoksi koen aiheen käsittelyn vielä tärkeämmäksi.
Henkilöhaastattelujen avulla selvisi, että kestorikkakasvien torjunta on haastavaa viljelijöille. Parhaimmat tulokset saavutetaan pitkäjänteisellä työllä, jossa keskeisintä on oikea-aikaisuus ja huolellisuus. Omiin peltolohkoihin paneutuminen ja keskittyminen on tärkeää. Ei kemiallisen viljelyn pohjana toimii onnistunut viherlannoitusnurmi, joka samalla on paremman maan rakenteen ja kasvukunnon perusta.