Pankkisektorin osakkeiden väliset riippuvuussuhteet
Luukkanen, Valtteri (2023)
Luukkanen, Valtteri
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313497
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millaisia riippuvuussuhteita kahden Helsingin pörssiin listatun pankkikonsernin, Nordean ja Oma Säästöpankin osakkeiden kurssien välillä on ja tämän pohjalta analysoida sitä, onko osakesijoitusten keskittäminen kannattava sijoitusstrategia. Tutkimusmetodeina käytetään korrelaatio- ja regressioanalyysia. Tutkimuksella pyritään ottamaan kantaa siihen, onko osakesijoitusten keskittäminen tiettyyn toimialaan kannattavaa verrattuna laajaan hajautukseen eri toimialoille.
Iso osa osakesijoittajista nojaa sijoitusstrategiassaan portfolioteoriaan. Laajasti hajautetun sijoitussalkun rakentamiseen vaaditaan kuitenkin pääomaa. Voisiko osakesijoitusten keskittäminen vain harvoihin osakkeisiin tietyllä toimialalla olla toimiva vaihtoehtoinen ratkaisu?
Pankkisektori on ollut osakesijoittajan näkökulmasta ajankohtainen viime aikoina useammasta eri syystä. Toimiala on yksi harvoista sektoreista, joka hyötyy keskuspankkien tekemistä koronnostoista. Keväällä 2023 pankkisektorilla on kuitenkin ollut turbulenssia, joka nivoutuu muutaman yhdysvaltalaispankin kaatumiseen ja sveitsiläisen Credit Suissen ongelmiin. Tämä on aiheuttanut heiluntaa yleisesti pankkien osakkeissa.
Tutkielman tietoperustassa käsitellään osakkeen kurssin muodostumista, sijoitusten hajauttamista ja portfolioteoriaa sekä sijoitusten keskittämistä, pankkisektorin toimintaa ja toimialaa sijoituskohteena. Työn tutkimus toteutettiin korrelaatio- ja regressioanalyyseilla. Korrelaatioanalyysin tulosten perusteella Nordean ja Oma Säästöpankin kurssimuutosten välillä on kohtalaiseksi luokiteltava tilastollisesti merkitsevä positiivinen riippuvuus. Regressioanalyysista saatujen tulosten perusteella Nordean ja Oma Säästöpankin kurssimuutosten välillä on kohtalainen yhteys. Saatujen tutkimustulosten tarkastelussa pitää kuitenkin ottaa huomioon ulkoiset tekijät ja tutkimustulokset eivät ole tae siitä, että käytännön tasolla Nordean osakekurssin muutokset vaikuttaisivat Oma Säästöpankin osakekurssiin.
Iso osa osakesijoittajista nojaa sijoitusstrategiassaan portfolioteoriaan. Laajasti hajautetun sijoitussalkun rakentamiseen vaaditaan kuitenkin pääomaa. Voisiko osakesijoitusten keskittäminen vain harvoihin osakkeisiin tietyllä toimialalla olla toimiva vaihtoehtoinen ratkaisu?
Pankkisektori on ollut osakesijoittajan näkökulmasta ajankohtainen viime aikoina useammasta eri syystä. Toimiala on yksi harvoista sektoreista, joka hyötyy keskuspankkien tekemistä koronnostoista. Keväällä 2023 pankkisektorilla on kuitenkin ollut turbulenssia, joka nivoutuu muutaman yhdysvaltalaispankin kaatumiseen ja sveitsiläisen Credit Suissen ongelmiin. Tämä on aiheuttanut heiluntaa yleisesti pankkien osakkeissa.
Tutkielman tietoperustassa käsitellään osakkeen kurssin muodostumista, sijoitusten hajauttamista ja portfolioteoriaa sekä sijoitusten keskittämistä, pankkisektorin toimintaa ja toimialaa sijoituskohteena. Työn tutkimus toteutettiin korrelaatio- ja regressioanalyyseilla. Korrelaatioanalyysin tulosten perusteella Nordean ja Oma Säästöpankin kurssimuutosten välillä on kohtalaiseksi luokiteltava tilastollisesti merkitsevä positiivinen riippuvuus. Regressioanalyysista saatujen tulosten perusteella Nordean ja Oma Säästöpankin kurssimuutosten välillä on kohtalainen yhteys. Saatujen tutkimustulosten tarkastelussa pitää kuitenkin ottaa huomioon ulkoiset tekijät ja tutkimustulokset eivät ole tae siitä, että käytännön tasolla Nordean osakekurssin muutokset vaikuttaisivat Oma Säästöpankin osakekurssiin.