Osakekurssien kehitys OMXH-25 muutosten yhteydessä
Hirvonen, Roope (2023)
Hirvonen, Roope
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110128379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110128379
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia OMXH-25 indeksiin lisättyjen ja siitä poistettujen osakkeiden kurssikehitystä indeksimuutosten ympärillä. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa on selvitetty OMXH-25 indeksiin vuosina 2008–2016 lisättyjen ja siitä poistettujen osakkeiden kurssikehitystä indeksimuutosta ympäröivällä 121 päivän mittaisella tarkastelujaksolla. Aihetta on kansainvälisesti tutkittu runsaasti, mutta OMXH-25 indeksillä ei tutkimuksia ole juurikaan tehty. Hetkellistä hinnanmuodostuksen epätehokkuutta indeksimuutosten yhteydessä kutsutaan indeksiefektiksi.
Tutkimuksen aluksi käsitellään osakeindeksejä ja indeksirahastoja. Näistä tutkimuksen aiheeseen liittyy erityisesti OMXH-25 indeksin laskennan metodologia. Työssä käsitellään laajemmin osakeindeksejä sekä indeksisijoittamista, jolla on aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa arvioitu olevan yhteys indeksiefektin syntymiseen.
Työssä syvennytään myös aiempiin indeksiefektiä käsitteleviin tutkimuksiin, mitä taustoitetaan laajemmalla katsauksella anomalioihin yleisesti. Teoriaosassa käsitellään eri indekseillä tehtyjen tutkimusten tuloksia indeksiefektin suuruudesta ja arvioituja indeksiefektin syitä. Työssä käytetyt tutkimusmenetelmät epänormaalien tuottojen laskentaan on esitetty kaavamuodossa.
Tutkimusosion alussa määritettiin tutkimuksen hypoteesit. Tutkimuksen kohteina oleville osakkeille laskettiin CAP-mallin mukaiset tuotto-odotukset. Toteutuneita tuottoja odotettuihin vertaamalla laskettiin epänormaalin tuoton suuruus. Epänormaalia tuottoa tarkasteltiin kumulatiivisesti koko 121 päivän tarkasteluperiodilta ja lopulliset päätelmät tehtiin eri osakkeiden keskimääräisen kumulatiivisen epänormaalin tuoton suuruudesta. Lopuksi tutkimustuloksen luotettavuutta arvioitiin hyödyntämällä Studentin t-testiä.
Tutkimustuloksina havaittiin, että indeksiin lisätyt osakkeet ovat tarkastelujaksolla tuottaneet alituottoa ja tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Indeksistä poistettujen osakkeiden osalta kurssikehitys puolestaan on ollut CAP-mallin tuotto-odotuksen mukaista.
Työn tulokset olivat indeksiin lisättyjen osakkeiden osalta poikkeavia verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Indeksistä poistettujen osalta tulokset tukivat aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Tämän tutkimuksen keinoin ei tuloksen syitä suoranaisesti voida päätellä. Indeksiin lisättyjen osakkeiden epänormaalista tuotosta suuri osa kuitenkin selittyy kahdella 2008–2009 finanssikriisin aikana indeksiin lisätyllä osakkeella. Poikkeavia tuloksia voi osaltaan selittää myös se, että CAP-mallin laskennassa käytettiin poikkeuksellisen lyhyttä ajanjaksoa verrattuna epänormaalien tuottojen laskennassa tarkasteltuun ajanjaksoon.
Tutkimuksen aluksi käsitellään osakeindeksejä ja indeksirahastoja. Näistä tutkimuksen aiheeseen liittyy erityisesti OMXH-25 indeksin laskennan metodologia. Työssä käsitellään laajemmin osakeindeksejä sekä indeksisijoittamista, jolla on aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa arvioitu olevan yhteys indeksiefektin syntymiseen.
Työssä syvennytään myös aiempiin indeksiefektiä käsitteleviin tutkimuksiin, mitä taustoitetaan laajemmalla katsauksella anomalioihin yleisesti. Teoriaosassa käsitellään eri indekseillä tehtyjen tutkimusten tuloksia indeksiefektin suuruudesta ja arvioituja indeksiefektin syitä. Työssä käytetyt tutkimusmenetelmät epänormaalien tuottojen laskentaan on esitetty kaavamuodossa.
Tutkimusosion alussa määritettiin tutkimuksen hypoteesit. Tutkimuksen kohteina oleville osakkeille laskettiin CAP-mallin mukaiset tuotto-odotukset. Toteutuneita tuottoja odotettuihin vertaamalla laskettiin epänormaalin tuoton suuruus. Epänormaalia tuottoa tarkasteltiin kumulatiivisesti koko 121 päivän tarkasteluperiodilta ja lopulliset päätelmät tehtiin eri osakkeiden keskimääräisen kumulatiivisen epänormaalin tuoton suuruudesta. Lopuksi tutkimustuloksen luotettavuutta arvioitiin hyödyntämällä Studentin t-testiä.
Tutkimustuloksina havaittiin, että indeksiin lisätyt osakkeet ovat tarkastelujaksolla tuottaneet alituottoa ja tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Indeksistä poistettujen osakkeiden osalta kurssikehitys puolestaan on ollut CAP-mallin tuotto-odotuksen mukaista.
Työn tulokset olivat indeksiin lisättyjen osakkeiden osalta poikkeavia verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Indeksistä poistettujen osalta tulokset tukivat aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Tämän tutkimuksen keinoin ei tuloksen syitä suoranaisesti voida päätellä. Indeksiin lisättyjen osakkeiden epänormaalista tuotosta suuri osa kuitenkin selittyy kahdella 2008–2009 finanssikriisin aikana indeksiin lisätyllä osakkeella. Poikkeavia tuloksia voi osaltaan selittää myös se, että CAP-mallin laskennassa käytettiin poikkeuksellisen lyhyttä ajanjaksoa verrattuna epänormaalien tuottojen laskennassa tarkasteltuun ajanjaksoon.