Työntekijöihin kohdistuva väkivalta Valtion koulukodeissa. Kvantitatiivinen analyysi kriittisten tilanteiden poikkeamailmoituksista
Hintsanen, Suvi (2023)
Hintsanen, Suvi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437395
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tietoa työntekijöihin kohdistuvasta työpaikkaväkivallasta Valtion koulukotien turvallisuusjohtamisen kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Valtion koulukotien kanssa ja tutkimuksen lähtökohtana on Valtion koulukotien tarve saada tarkempi ja kokonaisvaltaisempi kuva työntekijöihin kohdistuvasta väkivallasta. Tutkimuskysymyksinä olivat: Minkälaisia työntekijöihin kohdistuvia väkivaltatilanteita Valtion koulukodeissa on ja miten työntekijöihin kohdistuvissa väkivaltatilanteissa on toimittu?
Tutkimustyön teoreettisena viitekehyksenä oli työturvallisuus sekä turvallisuusjohtaminen. Turvallisuusjohtaminen koostuu työpaikan omasta turvallisuuden hallinnasta sekä työturvallisuutta määrittelevistä kansainvälisistä sopimuksista ja laeista. Turvallisuusjohtaminen on jatkuvasti kehittyvä työpaikkaturvallisuutta ja -terveellisyyttä edistävä prosessi, jonka elementtejä ovat toimintajärjestelmien, vastuiden ja velvollisuuksien määritteleminen ja organisointi sekä riittävä resurssointi.
Tarkoituksena oli analysoida kvantitatiivisesti Valtion koulukotien työntekijöihin kohdistuvia väkivaltatilanteita vuoden 2022 kriittisten tilanteiden poikkeamailmoitusten pohjalta. Tämä tutkimus oli rekisteritutkimus, jonka aineisto lajiteltiin ja työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa kuvattiin numeerisesti. Aineiston käsittelyssä käytettiin Webropol-työkalua, jonka avulla tehtiin analyysi ja määrällisiä kuvaajia, joiden perusteella pyrittiin kuvailemaan koulukotien työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa sekä työntekijöiden toimintaa väkivaltatilanteissa.
Vuonna 2022 Valtion koulukodeissa raportoitiin 256 kriittisen tilanteen poikkeamailmoitusta, joissa kuvattiin työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaa aiheuttavat eniten arjen rajaamistilanteet sekä nuoren huono vointi. Useimmiten väkivalta ilmeni uhkailuna tai uhkaavana käytöksenä (79 %). Lähes puolessa (48 %) tilanteita työntekijöihin kohdistui fyysistä väkivaltaa, jonka tarkoitus oli satuttaa. Kolmanneksi eniten (46 %) tilanteista sisältää verbaalista väkivaltaa. Pääsääntöisesti (80 %) tilanteet pyrittiin hoitamaan keskustelemalla. Työntekijöihin kohdistuvissa väkivaltatilanteissa käytettiin apuna lisätyövoimaa sekä henkilöturvalaitetta. Työsuojelutoimikunnan mukaan lähes aina (87 %) työntekijöihin kohdistuvissa väkivaltatilanteissa työntekijät toimivat ohjeisten mukaisesti.
Tutkimustyön teoreettisena viitekehyksenä oli työturvallisuus sekä turvallisuusjohtaminen. Turvallisuusjohtaminen koostuu työpaikan omasta turvallisuuden hallinnasta sekä työturvallisuutta määrittelevistä kansainvälisistä sopimuksista ja laeista. Turvallisuusjohtaminen on jatkuvasti kehittyvä työpaikkaturvallisuutta ja -terveellisyyttä edistävä prosessi, jonka elementtejä ovat toimintajärjestelmien, vastuiden ja velvollisuuksien määritteleminen ja organisointi sekä riittävä resurssointi.
Tarkoituksena oli analysoida kvantitatiivisesti Valtion koulukotien työntekijöihin kohdistuvia väkivaltatilanteita vuoden 2022 kriittisten tilanteiden poikkeamailmoitusten pohjalta. Tämä tutkimus oli rekisteritutkimus, jonka aineisto lajiteltiin ja työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa kuvattiin numeerisesti. Aineiston käsittelyssä käytettiin Webropol-työkalua, jonka avulla tehtiin analyysi ja määrällisiä kuvaajia, joiden perusteella pyrittiin kuvailemaan koulukotien työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa sekä työntekijöiden toimintaa väkivaltatilanteissa.
Vuonna 2022 Valtion koulukodeissa raportoitiin 256 kriittisen tilanteen poikkeamailmoitusta, joissa kuvattiin työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Työntekijöihin kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaa aiheuttavat eniten arjen rajaamistilanteet sekä nuoren huono vointi. Useimmiten väkivalta ilmeni uhkailuna tai uhkaavana käytöksenä (79 %). Lähes puolessa (48 %) tilanteita työntekijöihin kohdistui fyysistä väkivaltaa, jonka tarkoitus oli satuttaa. Kolmanneksi eniten (46 %) tilanteista sisältää verbaalista väkivaltaa. Pääsääntöisesti (80 %) tilanteet pyrittiin hoitamaan keskustelemalla. Työntekijöihin kohdistuvissa väkivaltatilanteissa käytettiin apuna lisätyövoimaa sekä henkilöturvalaitetta. Työsuojelutoimikunnan mukaan lähes aina (87 %) työntekijöihin kohdistuvissa väkivaltatilanteissa työntekijät toimivat ohjeisten mukaisesti.