Kasvatushygienian parantamisen vaikutus ripsiäispetopunkkien tuotantoon
Haake, Mari (2024)
Haake, Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401262019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401262019
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voidaanko ripsiäispetopunkkituotannon kasvatushygieniaa parantaa. Ripsiäispetopunkki on mikroskooppisen pieni hämähäkkieläin, jota käytetään muuan muassa ripsiäisten ja mansikkapunkkien biologiseen torjuntaan. Opinnäytetyön tilaajana on ripsiäispetopunkkeja sekä muita biologisen torjunnan tuotteita ja palveluita tarjoava yritys Biotus Oy. Biologisella torjunnalla vastataan yhteiskunnan ja kuluttajien kestävämmän maatalouden vaatimuksiin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään ripsiäispetopunkki, sekä miten punkkeja tuotetaan. Petopunkkien kasvatusolosuhteet ovat optimaaliset myös monille mikrobeille, jotka voivat pahimmillaan johtaa tuotannon saastumiseen ja hävikin syntymiseen. Kasvatushygienian parantamiseksi etsitään ratkaisuja opinnäytetyön kokeellisesta osuudesta, jossa petopunkkien kasvatuksen riittävän kosteuden ylläpitämiseen käytetään veden asemasta vesikemikaaliseosta. Käytettäviä kemikaaleja olivat sitruunahappo, trinatriumfosfaatti sekä kaliumperoksimonosulfaatti.
Opinnäytetyön kokeellinen osuus kesti noin seitsemän viikkoa. Koejärjestelyissä kasvatettiin ripsiäispetopunkkeja rinnakkain neljässä eri kasvatuslinjassa. Kasvatuksia tehtiin rinnakkain kolmen kasvatuskierroksen ajan. Tavoitteena oli selvittää vaikuttaako kasvatuslinja petopunkkeihin tai niiden ravintona käytettäviin homepunkkeihin. Kokeellisessa osuudessa seuratiin myös kasvatuslinjan puhtautta sekä aistinvaraisesti, että testiliuskoilla.
Kahden ensimmäisen kasvatuskierroksen aikana petopunkkien määrissä ei ollut merkittävää negatiivista vaihtelua. Kolmannella kasvatuskierroksella petopunkkien määrä oli merkittävästi suurempi pelkkää vettä sisältävässä kontrollilinjassa. Lopullisiin tuloksiin on voinut vaikuttaa se, että kolmannella kierroksella ruokapunkkien määrä jäi kaikissa kasvatuksissa poikkeuksellisen mataliksi petopunkkeihin verrattuna. Trinatriumfosfaattiliuos säilyi puhtaimpana koko kasvatuksen ajan. Jatkossa petopunkkeja tulisi kasvattaa rinnakkain sekä kontrolli-, että trinatriumfosfaattiliuoksessa, jotta saadaan riittävästi tietoa siitä, soveltuuko liuos myös pitkällä aikavälillä petopunkkien kasvatukseen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään ripsiäispetopunkki, sekä miten punkkeja tuotetaan. Petopunkkien kasvatusolosuhteet ovat optimaaliset myös monille mikrobeille, jotka voivat pahimmillaan johtaa tuotannon saastumiseen ja hävikin syntymiseen. Kasvatushygienian parantamiseksi etsitään ratkaisuja opinnäytetyön kokeellisesta osuudesta, jossa petopunkkien kasvatuksen riittävän kosteuden ylläpitämiseen käytetään veden asemasta vesikemikaaliseosta. Käytettäviä kemikaaleja olivat sitruunahappo, trinatriumfosfaatti sekä kaliumperoksimonosulfaatti.
Opinnäytetyön kokeellinen osuus kesti noin seitsemän viikkoa. Koejärjestelyissä kasvatettiin ripsiäispetopunkkeja rinnakkain neljässä eri kasvatuslinjassa. Kasvatuksia tehtiin rinnakkain kolmen kasvatuskierroksen ajan. Tavoitteena oli selvittää vaikuttaako kasvatuslinja petopunkkeihin tai niiden ravintona käytettäviin homepunkkeihin. Kokeellisessa osuudessa seuratiin myös kasvatuslinjan puhtautta sekä aistinvaraisesti, että testiliuskoilla.
Kahden ensimmäisen kasvatuskierroksen aikana petopunkkien määrissä ei ollut merkittävää negatiivista vaihtelua. Kolmannella kasvatuskierroksella petopunkkien määrä oli merkittävästi suurempi pelkkää vettä sisältävässä kontrollilinjassa. Lopullisiin tuloksiin on voinut vaikuttaa se, että kolmannella kierroksella ruokapunkkien määrä jäi kaikissa kasvatuksissa poikkeuksellisen mataliksi petopunkkeihin verrattuna. Trinatriumfosfaattiliuos säilyi puhtaimpana koko kasvatuksen ajan. Jatkossa petopunkkeja tulisi kasvattaa rinnakkain sekä kontrolli-, että trinatriumfosfaattiliuoksessa, jotta saadaan riittävästi tietoa siitä, soveltuuko liuos myös pitkällä aikavälillä petopunkkien kasvatukseen.