Haravointijätekompostin käyttö kasvualustan valmistamisessa
Tokeensuu, Laura (2014)
Tokeensuu, Laura
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121720186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121720186
Tiivistelmä
Kiertokapula Oy on alueellinen jätehuoltoyhtiö, joka käsittelee haravointi-jätettä ja muita pääosin kasviperäisiä jätteitä kompostoimalla. Toiminnassa syntyy haravointijätekompostia. Tuotettu komposti on tähän asti käytetty kasvukerrosmateriaalina kaatopaikkojen sulkemisrakenteissa. Valtakunnal-lisen poliittisen ohjauksen myötä tarve kasvukerrosmateriaaleille on vähen-tymässä ja siten syntyvälle kompostille on löydettävä muita hyötykäyttö-tapoja.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, millä seoksella haravointijätekom-postista ja muista käytössä olleista biomassoista ja kivennäismaa-aineksista saa valmistettua lannoitevalmistetta, esimerkiksi kaupallista multaa. Työn teoriapohja perustui lannoitevalmisteita koskevaan lainsäädäntöön, tuote-kehityksen teoriaan, kasviperäisen jätteen käsittelyn kansallisiin ja alueelli-siin suuntaviivoihin sekä kasvualustan ominaisuuksien teoriaan.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin realistista evaluaatiota. Kokeellinen osio koostui kahdesta koekierroksesta, joista ensimmäisestä saatuja tuloksia käytettiin toisen kierroksen toteuttamiseen paremman lop-putuloksen saavuttamiseksi. Valmistetuista koe-eristä otetut näytteet tut-kittiin ulkopuolisessa laboratoriossa ns. viljavuustutkimuksen menetelmin (MTT 1986) ja tuloksia verrattiin Viherympäristöliiton suosituksiin kasvu-alustojen ravinnepitoisuuksista. Seosten suurin ongelma oli ravinteiden epätasapaino, erityisesti korkeat fosforitasot ja matalat typpitasot. Lopullis-ta seosta ei kasvualustan valmistamiselle vielä löydetty, mutta tulokset oli-vat lupaavia seosten S1 ja S4 osalta. Näissä seoksissa ravinnetasapaino oli muita tutkittuja seoksia parempi. Saatujen tulosten ja kahdelta lannoite-valmisteita tuntevalta asiantuntijalta tuloksista saatujen kommenttien pe-rusteella voidaan pitää mahdollisena, että käytetyistä raaka-aineista saa valmistettua kaupallisen lannoitevalmisteen.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, millä seoksella haravointijätekom-postista ja muista käytössä olleista biomassoista ja kivennäismaa-aineksista saa valmistettua lannoitevalmistetta, esimerkiksi kaupallista multaa. Työn teoriapohja perustui lannoitevalmisteita koskevaan lainsäädäntöön, tuote-kehityksen teoriaan, kasviperäisen jätteen käsittelyn kansallisiin ja alueelli-siin suuntaviivoihin sekä kasvualustan ominaisuuksien teoriaan.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin realistista evaluaatiota. Kokeellinen osio koostui kahdesta koekierroksesta, joista ensimmäisestä saatuja tuloksia käytettiin toisen kierroksen toteuttamiseen paremman lop-putuloksen saavuttamiseksi. Valmistetuista koe-eristä otetut näytteet tut-kittiin ulkopuolisessa laboratoriossa ns. viljavuustutkimuksen menetelmin (MTT 1986) ja tuloksia verrattiin Viherympäristöliiton suosituksiin kasvu-alustojen ravinnepitoisuuksista. Seosten suurin ongelma oli ravinteiden epätasapaino, erityisesti korkeat fosforitasot ja matalat typpitasot. Lopullis-ta seosta ei kasvualustan valmistamiselle vielä löydetty, mutta tulokset oli-vat lupaavia seosten S1 ja S4 osalta. Näissä seoksissa ravinnetasapaino oli muita tutkittuja seoksia parempi. Saatujen tulosten ja kahdelta lannoite-valmisteita tuntevalta asiantuntijalta tuloksista saatujen kommenttien pe-rusteella voidaan pitää mahdollisena, että käytetyistä raaka-aineista saa valmistettua kaupallisen lannoitevalmisteen.