Tyypin 1 diabetesta yli 20 vuotta sairastaneiden tuki- ja liikuntaelinoireet
Lyyra, Laura; Hakala, Pirjo; Tuomela, Päivi (2015)
Lyyra, Laura
Hakala, Pirjo
Tuomela, Päivi
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091614668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091614668
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia tuki- ja liikuntaelinoireita pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneilla on. Tutkimuksella selvitettiin tuki- ja liikuntaelinkipujen yleisyyttä, voimakkuutta, sijaintia ja oireista aiheutuvaa haittaa yli 20 vuotta tyypin 1 diabetesta sairastaneilla. Tarkoituksena oli saada tietoa lääkärin toteamista tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja niihin liittyvistä taustatekijöistä sekä lisätä diabetesta sairastavien ja ammattihenkilökunnan tietoisuutta diabetekseen liittyvistä tuki- ja liikuntaelinoireista. Yhteystyökumppaneina tutkimuksessa toimivat Suomen Diabetesliitto ry, fysioterapeutti Kalle Laine Lappeenrannan kuntoutuksesta ja Lappeenrannan Seudun Diabetesyhdistys ry.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen poikittaistutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena. Diabetesliiton valtakunnallisesta jäsenrekisteristä tehtiin 200 henkilön otanta, ja aineisto (n=122) kerättiin helmikuussa 2015. Tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics 22 –ohjelmalla.
Tutkimuksen mukaan yli 20 vuotta tyypin 1 diabetesta sairastaneiden yleisimmät lääkärin toteamat tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat jäätynyt olkapää (31 %), rannekanavaoireyhtymä (26 %) ja alaraajojen hermomuutokset (25 %). Eniten tuki- ja liikuntaelinkipuja oli niska-hartiaseudussa (68 %), olkapäässä (61 %) ja selässä (61 %). Suurimmaksi osaksi kivut ja niistä aiheutuva haitta koettiin lieväksi. Diabeteksen kestolla oli positiivinen yhteys yläraajojen (p<0,01) ja alaraajojen (p<0,001) tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Iällä oli positiivinen yhteys yläraajojen tuki- ja liikuntaelinsairauksiin (p<0,01). Diabeteksen kestolla oli positiivinen korrelaatio selän (r=0,187) sekä ranteen ja kädenalueen (r=0,216) kipuun (p<0,05). Iällä oli positiivinen korrelaatio ranteen ja kädenalueen (r=0,210) kipuun (p<0,05).
Tutkimuksen perusteella pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneiden tuki- ja liikuntaelinoireita oli eniten yläraajojen alueella. Diabeteksen kesto vaikutti tuki- ja liikuntaelinoireisiin enemmän kuin ikä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tyypin 1 diabetesta sairastavien tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisyssä ja fysioterapian sisällön suunnittelussa.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen poikittaistutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena. Diabetesliiton valtakunnallisesta jäsenrekisteristä tehtiin 200 henkilön otanta, ja aineisto (n=122) kerättiin helmikuussa 2015. Tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics 22 –ohjelmalla.
Tutkimuksen mukaan yli 20 vuotta tyypin 1 diabetesta sairastaneiden yleisimmät lääkärin toteamat tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat jäätynyt olkapää (31 %), rannekanavaoireyhtymä (26 %) ja alaraajojen hermomuutokset (25 %). Eniten tuki- ja liikuntaelinkipuja oli niska-hartiaseudussa (68 %), olkapäässä (61 %) ja selässä (61 %). Suurimmaksi osaksi kivut ja niistä aiheutuva haitta koettiin lieväksi. Diabeteksen kestolla oli positiivinen yhteys yläraajojen (p<0,01) ja alaraajojen (p<0,001) tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Iällä oli positiivinen yhteys yläraajojen tuki- ja liikuntaelinsairauksiin (p<0,01). Diabeteksen kestolla oli positiivinen korrelaatio selän (r=0,187) sekä ranteen ja kädenalueen (r=0,216) kipuun (p<0,05). Iällä oli positiivinen korrelaatio ranteen ja kädenalueen (r=0,210) kipuun (p<0,05).
Tutkimuksen perusteella pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneiden tuki- ja liikuntaelinoireita oli eniten yläraajojen alueella. Diabeteksen kesto vaikutti tuki- ja liikuntaelinoireisiin enemmän kuin ikä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tyypin 1 diabetesta sairastavien tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisyssä ja fysioterapian sisällön suunnittelussa.